Step blog

Something New

21.2.2020 klo 18:32

Jahas, pieni paussi tullut blogien kirjoittamiseen. Enemmän vapaa-ajalla keskittynyt Youtuben kanavalle vlogien luotsaamiseen. Jeren matkassa vlogi seuraa pitkälti mun arkielämää työn touhussa ja erinäisissä seikkailuissa.

Tammi ja helmikuu ovat nyt olleet melkoista rävellystä. Joulukuussa iskeneen burn outin jäljiltä hiljalleen lähdetty rakentamaan niin itseä kuin yritystoimintaa uudelleen. Tarkoitus oli jatkaa Insite leffan parissa heti kun viime vuoden sotkut selvitelty ja jonkinlainen balanssi löydetty mutta sellaista ei nyt löytynyt joten tein ikävän ratkaisun että elokuvatuotanto on jonkin aikaa jäähyllä ja yritykseni – sekä minä itse – tarvitsee kaiken huomioni nyt jonkin aikaa. Sain myös matkaan reippaan nuoren kaverin, Teemun, auttamaan yritystoiminnan kanssa. Molemmilla oli hyvin samanlaiset askelmerkit käyty läpi tähän päivään asti joten tuntui että nuori minäkö sieltä laittoi viestiä joten tämä kortti oli kokeiltava ja heti täytyy myöntää että Teemun kanssa töiden tekeminen on ollut suorastaan erittäin tervetullutta. 

Monia tavoitteita on asetettu nyt tälle vuodelle mutta yksi henkilökohtainen saavutus oli kun vuosien askartelun, ihmettelyn, lupailun ja pähkäilyn jälkeen kävin viimein laulutunnilla! Tätä ehkä ei usko mutta musiikki ja laulu ovat olleet pienestä asti minulle erittäin lähellä sydäntä. Elokuvamusiikki on oma maailmansa. Mutta laulaminen ennen kaikkea on ollut minulla hauska harrastus pienestä pitäen. Ainoa julkinen esiintyminen tähän asti on ollut kun esitin Herodesta Tiernapojissa 6. luokalla. Sen koommin ei ole paljon julkisesti laulettu – mutta vasta viime vuosina olen alkanut tutkimaan paljon äänen hallintaan liittyviä asioita. Työkseni puhun paljon. Pidän esitelmiä, puheita sekä hyvin paljon istun palavereissa höpisten omista unelmistani. Tähän kaikkeen liittyy olennaisesti tottakai puhetaito ja näin ollen myös puhdas äänen hallinta. Ajattelin että laulutaidosta ei kai ole haittaa jos se parantaisi puheiden pitämistä. Mikä siis ihanampaa kuin se että työssäni olen tutustunut maan mainioon laulajaan Suvi Aaltoon.

( kuva Sanni Ukkola )

Suvi näyttelijä ensimmäisessä elokuvassani ja siitä asti olen luvannut että käyn hänen luonaan joskus laulutunnilla. Noh, eihän siinä hirveän montaa vuotta loppuunsa mennyt että uskaltauduin. Suvi on taitava opettaja. Laulutuntiin sisältyy paljon hölmöltä ja hauskalta tuntuvia harjoitteita – but that’s how it is. Itse repeän nauruun joka toisella hengityksellä; ähkäisyllä tai millä liekään mutta Suvi hoitaa tilanteen ammattitaitoisesti. Vieläkään en tiedä tuleeko minusta seuraavaa Elvistä ( Suvi saattaa tietää ) mutta kovasti harjoittelen sitä kohti ja haluan käydä harjoittelemassa vielä monta monituista kertaa.

Yksi kohta siis rustattu bucket listalta yli. Monta kohtaa vielä rustaamatta mutta aikaa on vielä. Vaikka stressin määrä tuntuu kasvavan vuosi vuodelta niin en anna sen lannistaa. Pikemminkin pidän sitä ”hyvänä” merkkinä että ollaan jonkin jännän äärellä. Töitä paiskitaan paljon. Haluan kehittyä niin monessa asiassa ettei yksi blogi riitä kertomaan edes. Mutta tänä vuonna aion myös lomailla enemmän – ja ennen kaikkea keskittyä vloggaamiseen. Ottakaa siis tube kanava seurantaan jos meikäläisen seikkailut kiinnostavat. Alla linkki viimeisimpään videoon kun käytiin poikien kanssa kartingia kurvailemassa.

Kiitokset kun luit blogini! Tämä oli lyhyt katsaus tämän hetken aatoksiin ja pidempiä ja ehkä poliittisia purkauksia tulossa lähiaikoina!

J

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 20