Step blog

Back in Hollywood

13.9.2018 klo 23:32

Päälle puoli vuotta sitten vierailin ensimmäisen kerran Los Angelesissa; kaupungissa josta olin unelmoinut niin kauan kun päätin että haluan elokuvan tekijäksi. Ensimmäinen reissu oli jännittävä kun mielikuvia oli muodostunut vain sarjojen kuten Entourage pohjalta mutta paljoa konkreettista kosketuspintaa ei vielä enkelten kaupunkiin ollut. Onneksi sain kaverin matkaan tuolloin ettei vieras maailman kolkka tullut aivan täytenä järkytyksenä pienelle savolaiselle miehelle. Ilman kaveria Markusta ja paikallista isoveljeä Miskaa olisi tämä mies ollut hieman hukassa. Reissu kuitenkin täytti kaikki odotukset ja enemmänkin – jäin kaipaamaan lisää ja nyt tilaisuus koitti.

Matka starttasi mukavasti Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tunnin lento Tukholmaan ja kentällä odotti lähtövalmiina täyteen tuutattu kone sekä ruhtinaallinen jalkatila. 11 tuntia … kyllähän se siinä menee ja niin menikin. Elokuvia katsoessa, kirjaa lukiessa, asentoa vaihtaessa – siinä tärkeimmät.

Lopulta ikkunasta näkyi tutut maisemat enkä malttanut odottaa että pääsen käpöttelemään Losin kaduille, tapaamaan tuttuja ja irtaantumaan hetkeksi Suomesta. Miska oli vastassa lentokentällä ja mäkkärin kautta kun päästiin tutulle kämpälle – lysähdin saman tien sohvalle ja Miska herätti illan hämärtyessä että pitäisi varmaan mennä syömään. Vanha kunnon öinen Hollywood, burgeri ja muutama olut teki hyvää pitkän matkan jälkeen ja jetlag ei iskenyt niin pahasti tällä kertaa.

Ensimmäinen ilta meni hujauksessa ja sitten olikin jo seuraavan vuoro. Aikomukseni oli tulla Losiin ja moikata muutamia tuttavia, sekä ennen kaikkea rentoutua mutta onnistuin yrityksessä suht kehnosti – hyvällä tavalla. Minulla oli heti seuraavana päivänä tapaaminen Victor Kruglov agentin kanssa jonka kanssa löimme kättä päälle että tästä lähtien toimii myös minun agenttina ja auttaa elokuvan/tulevien elokuvien teko prosessissa ja myynnissä. Matka jatkui moikkaamaan tuttavia edelliseltä reissulta sekä myös tapaamaan uutta tuttavaa – nimittäin yhtä Insite elokuvan puuttuvan roolin näyttelijää josta tullaan vielä kertomaan enemmän.

Scott Alin – Chicagosta kotoisin oleva näyttelijä teki vaikutuksen minuun jo kuukausia sitten ja ollaan oltu yhteyksissä pitkin kesää odottaen hetkeä että samansieluiset pojat tapaavat. Päivä muuttui eeppiseksi kun päätimme tehdä reissun Malibuun syömään burgerit lokaatiossa jossa kuvattiin ensimmäistä Fast and Furious elokuvaa ja teimme pienen re-enactment kuvan elokuvan kohtauksesta jossa Dom ja Brian keskustelevat syvällisiä.

Parempaa paikkaa inspiroiville keskusteluille ei tarvittukaan muuta kuin minulle tärkeän elokuvan lokaatio ja Malibun merimaisemat. Nyt kun Los Angelesin alue alkaa joten kuten olemaan minulla hallussa niin ilomielin otin vastaan kokemukset kaikista uusista paikoista. Seuraava paikka jonka kokemista odotin paljon oli Orange County. Totta kai pienenä tuli katsottua hieman liikaa OC sarjaa ja tunnarin soidessa autossa ajaessamme New Port Beachille myönsin olevani melkoisen tyytyväinen. OC:ssa meitä odotti Insite elokuvan kumppanit Amerikan päädystä: Vincit California.

Suomalaisten näkeminen Californiassa on aina jännä kokemus kun kuvittelee olevansa niin kaukana kotoa mutta silti tuttuja on mieletön määrä ympärillä. Tapaamisten ja kuvausten suunnittelun jälkeen oli vuorossa tietenkin burger ateria New Port Beachilla – tässä vaiheessa tarinaa jos joku ihmettelee niin minulla erittäin tiukka dieetti varsinkin ulkomailla 🙂

Reissusta jäi tavattoman paljon enemmän käteen kuin olisin koskaan uskonut unelmoida. Uusia ihmisiä alkoi ilmaantumaan ympärille ja enkä pannut pahaksi kun viedään ympäri Hollywoodia viettämään iltaa mielenkiintoisten ihmisten kanssa joilla tarinaa riittää. Yksi ehkä ikimuistoisin illan vietto sijoittui Santa Monicaan tuottaja legenda Gary Goldsteinin kanssa.

Olin erittäin otettu kun kuulin että tapaamista järjestettäessä Gary oli erittäin innokas tapaamaan suomalaisen nuoren elokuvan tekijän ja ainakin ensireaktio tapaamisessa oli erikoinen. Hyvin tuttavallinen ja leveähymyinen Gary tunnisti porukasta eroavan suomalaisen ja hyökkäsi halaamaan kuin vanhaa tuttavaa. Hetken jutustelun jälkeen Gary teki kaikkensa opettaakseen minua syömään puikoilla jota on yrittänyt lukematon määrä ihmisiä ennen häntä ja valitettavasti samaan lokeroon meni tämäkin oppitunti – sushit pitkin pöytää ja tyydyn hyvään juomaan ja seuraan. Gary oli erittäin kiinnostunut Suomesta; arviolta puoli tuntia vain selaili kuvia Varkaudesta minun puhelimella ja myös muusta Suomesta. Aikoi kuulemma tulla käymään.

Yksi tapaamisista mitä odotin eniten oli tietenkin tuoda koko Insiten LA perhe kokoon ja vaihtaa kuulumisia. Rinkulassa vasemmasta oikealle: Giuseppe Russo, Cameron Duckett, Miska Kajanus, Kyle Smolic, minä, Taryn Kelly, Scott Alin ja Kamy Bruder. Kaikilla kova palo jo päästä tekemään toden teolla elokuvaa.

Niin ja yritinhän minä myös pitää jo ennestään kovaa kuntoa yllä. Runyon Canyon on kyllä näille polville tappoa. Paahtavassa helteessä ylämäkeen ja toinen puolisko pelkkää alamäkeä. Mutta hauskaa on silti. Tietää tehneensä jotain. Mutta kaiken kaikkiaan tämä reissu oli jälleen aivan mahtava. Sen verran tekemistä vielä jäi että pian on tultava takaisin mutta nyt on hetki hengähdetty. Tässä lentokentällä tätä blogia kirjoittaessa ikävä taakse jääviä ihmisiä ja paikkoja kohtaan on kova. Mutta kiva on myös tulla Suomeen ja palata työntekoon. Vielä hetken kuuntelen Sunrise Avenuen Bye Bye Hollywood Hillsiä ja sitten onkin jo aika hypätä koneeseen ja pitkän pitkä lento kohti pohjolaa alkaa.

I’ll be back LA …

J

 

1 2